Kuukauden arkisto: elokuu 2010

Asiakaskeskeisyys menestystekijänä terveydenhuollossa

Julkaistu kirjoittajalta
Reply

ESS uutisoitiin palvelusetelin käyttöä Lahdessa. Ajattelutapana palveluseteli edustaa asiakaskeskeistä ja omistajalähtöistä muotoa palveluiden tuottamisessa. Keskeinen sosiaali- ja terveystoimialan menestystekijä on juuri siinä, että palvelujen omistajat ja käyttäjät ovat keskiössä ja muutosvoimana palveluja koskevissa uudistuksissa. Toimialalla toteutetaan vastuualuittain konkretisoituna hyvinvointi- ja terveyshyötymallia, joka sisältää ajatuksen asiakaskeskeisyyden ja valinnan vapauden parantamisesta, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuudesta ja osaavan työvoiman varmistamisesta.

Palveluseteli on yksi mahdollisuus lisätä asiakkaan valinnan vapautta. ’Asiakas voi valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla.

Kunnassa on vastuu ja velvollisuus ja myös aidot mahdollisuudet kehittää palvelumarkkinoita nykyistä toimivampaan suuntaan. Palveluseteli on tähän erinomainen väline ja on osaltaan mahdollistamassa persoonallisten sopivien lähipalveluiden kehittämisessä. Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat myös kunnissa kilpailun myötä. Palveluseteli monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyötä.
Jokainen kunta ja viime kädessä kuntalainen voi itse päättää, ottaako palvelusetelin käyttöön vai ei. Kyse on vaihtoehdosta.

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä ollaan valtakunnallisestikin katsottuna ”etulinjassa” palveluseteli-ajattelussa ja käytäntöjen jalkauttamisessa. Tulevaisuudessa on järkevää edelleen laajentaa ja kokeilla uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää jo saatuja kokemuksia ja oppeja.  Tilapäisessä kotihoidossa, omaishoidon vapaan järjestämisessä, omaishoidon tuen päivätoiminnassa, säännöllisessä kotihoidossa, lapsiperheiden kotipalvelussa ja tehostetussa palveluasumisessa ensi vuoden alusta käytössä oleva palveluseteli on osaltaan jo mahdollistamassa uuden terveydenhuoltolain mukaista valinnanvapautta ja asiakaskeskeisyyttä. Riippumatta kuntarajoista ja niihin liittyvistä ratkaisuista terveydenhuollon rajat Lahdessa ja seudullisesti rikkoutuvat ja muutosvoimana prosessissa on meistä jokainen, asiakas ja kuntalainen. Palvelusetelilainsäädäntö ja terveydenhuoltolaki sisältölakina ovat auttamassa meitä kunnissa uusiin valinnan mahdollisuuksiin.

 

 

Sari Niinistö

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Lahti

Säteily iholla

Julkaistu kirjoittajalta
Reply

Iho on suurin elimemme. Minän rajoillamme on monta tärkeää tehtävää suojaamisesta, lämmönsäätelystä, ilmaisusta aistimuksiin. Ihollamme on myös ainutlaatuinen muisti. Se on peili, joka heijastelee elämäntapoja, hyvinvointia, stressiä ja myös tunteitamme. Ihomme rakentuu pintakerroksesta eli epidermiksestä ja dermiksestä eli verinahasta. Epidermiksen ravitsemus tapahtuu dermiksen sidekudoksen kautta.

Auringosta tuleva UV-säteily vaikuttaa ihoomme ja kehoomme monin tavoin. D-vitamiinin muodostuminen, vastustus- ja suorituskyvyn lisääntyminen, aineenvaihdunnan vilkastuminen ovat UV- säteilyn positiivisia vaikutuksia. Kuitenkin on muistettava, että UV- säteet vaurioittavat ihoa. UVA ja UVB- säteiden yhteisvaikutuksena tapahtuu ihon ruskettuminen. Se on ihon oma suojautumisreaktio haitallista säteilyä vastaan. Ihon ruskettuminen, melanosyyttisolujen aktivoitunut toiminta, suojaa ihoa UV- säteiltä. UV- säteet saavat myös aikaan ihon puolustuskeinona myös ihon paksuuntumisen. Niin kaunis kun ruskettunut iho onkin, suurin elimemme on ruskettuessaan käynnistänyt pelastaumisreaktion eryteeman välttämiseksi. Jos säteilyä tulee liikaa, iho palaa. Se on näkyvä osoitus siitä, että UV-säteilyn aiheuttamat soluvauriot ovat ylittäneet ihon sietorajan. Soluilla on valovaurioita varten oma ”repair”-järjestelmänsä, joka on jokaisella yksilöllinen. Palaminen on erittäin haitallista, koska ihosyöpä kehittyy usein niille alueille, jotka ovat palaneet ja altistuneet usein UV- säteille.

UV-säteily ei nopeuta ikään liittyvää ihon vanhenemista vaan on oma ilmiönsä. Ihon ennenaikaisen vanhenemiseen, valovanhenemiseen liittyy aurinkoelastoosi eli säteilyn aiheuttama kimmokudoksen surkastuminen. Se näkyy iholla syvinä ryppyinä, atrofioitumisena eli kuivumisena ja ohenemisena ja pigmentaatioina . Iho ei koskaan unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole.

UV- säteily on yksi tärkeimmistä tekijöistä vapaiden happiradikaalien toiminnan kiihtymiselle. Vapaat happiradikaalit ovat hapen osittain pelkistyneitä yhdisteitä, jotka ovat parittoman elektrodinsa takia hyvin reaktiivisia ja voivat aiheuttaa soluvaurioita. Elimistömme pystyy oman järjestelmänsä ansiosta torjumaan happiradikaalien tuhotyötä tiettyyn rajaan saakka, mutta esim. liiallinen UV-säteily, ilmansaasteet, stressi, kemikaalit, tupakointi jne kiihdyttävät hapetusta.  Seurauksena on soluissa nopeutunut ikääntymisprosessi ja vastustuskyvyn heikkeneminen.

Miten hoitaa ihoa, ”ihmisen pakkausta, johon dekoratiivinen kosmetiikka kohdistuu”?  UV-säteilyn haitoilta suojautuminen ja liiallisen säteilyn tietoinen välttäminen on tärkeä terveys- ja kauneustekijä. Ihon rakenteen tunteva luottaa enemmän terveisiin elintapoihin kuin poppakonsteihin. Ihon aktiivinen suojaaminen ympäristöstä tulevilta stressitekijöiltä on tärkeää tehdä tietoisesti. Kosmeettisia suoja- ja hoitoaineita kannattaa käyttää, mutta suurin vaikutus soluihimme on kuitenkin sisältötekijöillä.  Millaisia rakennusaineita pumppaamme solujemme käyttövoimaksi? Annammeko riittävästi aseita soluillemme taisteluun vapaita happiradikaaleja vastaan? Ne asiat, joilla rakennamme hyvinvointia koko kehoomme, toimivat myös ihomme parhaaksi. Yksinkertaista, mutta joskus niin monimutkaisesti iholla.

Työn ja vapaa-ajan suhde

Julkaistu kirjoittajalta
1

Tommi Berg haastoi 16.6 Uusi Lahti- lehdessä pohtimaan miten suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sykettä? Berg pohti turvaverkon käsitettä, työtä, työttömyyttä ja yrittämistä..

Suomalaisten tulevaisuutta ei ratkaise yritysten töitten siirtäminen ulkomaille. Oleellisempaa on, millainen mahdollisuus suomalaisilla on työllistymiseen kotimaassaan ja ulkomailla. Sisäisen yrittäjyyden ja itseluottamuksen malli pitäisi siirtää jokaiselle jo äidinmaidossa ja yhteiskunnassa tulisi mahdollistaa tiedot, taidot ja rakenteet yrittäjähenkisyydelle.

Lähtökohtaisesti työttömällä pitää olla mahdollisuus ja jopa velvoite kaikenlaisen työn tekemiseen. Koulutustaankin vastaamatonta työtä arvokkaana pitävä rakentaa yhteiskuntaa ja on oivaltanut, ettei järjestelmä ole ainoa vastuullinen muuttuvasta työtilanteesta meillä ja maailmalla. Jokaisella työttömällä pitäisi nopeasti työttömäksi jäämisen jälkeen olla motiivi ja mahdollisuus suuntautua elämässä uudelleen. Työhön ja/ tai koulutukseen. Tilannearvio, uudelleen työllistyminen ja/tai koulutus soveltuviin uusiin tehtäviin on oltava kannattavaa..Yksilöllä tai yrityksellä ei pitäisi olla subjektiivista oikeutta palveluun, päivärahaan ja järjestelmään.  Yksilöllä ja yrityksellä pitäisi olla subjektiivinen oikeus tulla kohdelluksi yksilöllisesti.

Laadukas koulutus on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Tätä järjestelmää pitäisi edelleen kehittää. Koulutuksessa ei pidä tyytyä vain tiedon siirtämiseen ja tutkintojen läpäisyyn. Oleellista on, miten motivoitunutta ihmisiä erilaisista koulujärjestelmistä tulee ulos ja miten nopeasti he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Opiskelun ja työn yhdistäminen pitäisi olla myös huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa. Yrittäjäkasvatus tulisi saada osaksi opetusta kaikissa oppilaitoksissa. Päiväkodeissa, peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa pitäisi jokaista kannustaa löytämään sisältään usko yrittämiseen..

Ideoita, osaamista ja ammattitaitoa pitää voida saada käyttää ja näyttää omassa tehtävässään. Oma-aloitteisuutta ei saa eriarvoistaa. Riippumatta siitä, onko yrittäjä vai palkansaaja, pitäisi olla mahdollisuudet  perhe-elämään ja  turvaan sairauden ja työkyvyttömyyden yllättäessä. Oikeudet lomiin ja vuorotteluvapaiseen pitäisi olla jokaisella yhteiskuntaa työllään rakentavalla. Mahdollisuudet elää yrittämisen kautta on suotava myös yrittäjille. Henkinen hyvinvointi syntyy työn ja vapaan tasapainosta. Työttömänä tai ylityöllistettynä kykymme ajatella myönteisesti kärsii ja motiivimme toimintaan heikkenevät.

Suomalainen turvaverkkojärjestelmä ei ole toistaiseksi tuottanut onnellisempaa kansaa kuin muuallakaan. Suomessa ei juuri hypätä tehtaan ikkunoista, mutta itsemurhatilastoissa loistamme kirkkailla sijoilla. Syyt ovat moninaiset.  Jokaisen ihmisen perustarve on kuitenkin saada onnistumisen elämyksiä ja kokea itsensä hyödylliseksi omassa ympäristössään. Suomessa pitää oivaltaa yksilö- ja järjestelmätasolla sodanjälkeisen jälleenrakennusvaiheen henki – rehellisesti yrittänyttä ei laiteta, verkkoon tai verkosta ulos.