Perussuomalaiset ja vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen

Vihreiden Heli Virtanen sanoi, että paljon pitää vettä virrata purossa ennen kuin Vihreät ja Perussuomalaiset mahtuvat samaan hallitukseen. Mielestäni jos seuraavalla hallituskaudella nämä kaksi ”sankaria” ovat samassa hallituksessa niin siihen puroon voitaisiin tehdä maailman suurin vesivoimalaitos. Lupaan näin koska en usko näin käyvän.

Soini on samaa mieltä asiasta. Voin sanoa, että on se sokea kanakin jyvän löytänyt. Kerrankin voin olla täysin samaa mieltä Soinin kanssa. Soini väitti Vihreitä ylimielisiksi, en allekirjoita tuota mutta samalla ihmettelen vastapallona ihmisten älyn aliarvioimista heikäläisten puolelta.

Vihreät ovat olleet persujen sylkykuppina jo pidemmän aikaa. Syykin on selvä. Vihreillä on ollut selkeästi erilainen linja politiikassaan ja se on ollut täysjärkistä politiikkaa, vastakohtana persujen jokseenkin omituiselle “leikkaa-liimaa-kopioi-yritä miellyttää, keinolla millä hyvänsä, melkein kaikkia-linjan perussuomalaisuudelle”.

On vihreillä myös omat mustat hetkensä, mutta kenellä ei olisi. En ala vihreitä umpisokeasti tässä ylistämään. Pitää pystyä olemaan myös itsekriittinen mutta se on sitten oman piirin juttu.

Persujen politikoinnissa en ala viittailemaan mihinkään vuoden 1920 puolueohjelmiin muista eteläisemmistä maista, mutta ehkä varovasti osoitan sormella tuonne läntiseen naapuriin. Mistä he siellä lännessä ovat sitten kopioineet omansa on jotakin aikaisemmin tässä mainittua. Näin olen asian aistivinani.

Vihreiden ja perussuomalaisten näkemyksissä on se ero, että vihreillä tunnelin päässä on valoa ja se on aurinko. Persujen tunnelin päästä en osaa sanoa, että onko se aurinko vai vastaantuleva juna? Itse veikkaan viimeistä.

Tietysti on myös vihreiden pilkaamisessa ollut tekijänä se, ettei persut uskalla kovin kovaa metakkaa pitää isompia puolueita vastaan. Jonkinmoista on ollut ilmassa mutta jotenkin hampaatonta. Pitää miellyttää, jotta pääsee hallitukseen. Hieman tuota Soinin mainitsemaa ylimielisyyttä olen aistivinani persujen suhtautumisessa vihreisiin. Tämä heille suotakoon. Itse arvostan heitä ihmisinä mutta heidän poliittisilla ohjelmilla heittäisin vesilintua jos se sopisi vihreän puolueen edustajalle.

Minulle kerran sanoi erään isomman puolueen edustaja, että ei kannata ärsyttää liikaa toisia kun hallitusvastuun sattuessa kohdalle voi tulla asiat vastaan. Toki tolkku on pidettävä asioissa ja asiat asioina. Minäkin kävin hiomassa terävän kynäni ja juoksin talon ympäri ennen kuin aloin tätä kirjoittamaan.

Asioiden leikkaa-liimaa yhdistelemisestä kertonee jotain viimeisin kannanotto työeläkerahojen sijoittamisesta rataverkkoihin, yms.. Pidin ehdotusta tarkoitushakuisena ja täysin populistisena yrityksenä mielistellä pohjoisen asukkaita. Tuskin Soini itsekään uskoo moisen olevan kovin tuottavaa, saati järkevää. Miksi ei, jos tarpeeksi tuottava idea löytyy mutta itse, valitettavasti, uskon kyseessä olevan kauniin ajatuksen vailla realismia. Varmasti eläkerahastot hakevat jatkuvasti tuottavia kohteita ja suostuvat tähän vanhaan ideaan mikäli tarpeeksi tuottoa on saatavilla.

Työeläkerahastojen tehtävä on tehdä lisää rahaa ja taata maksukyky tulevaisuuden työeläkkeitä varten. Lapin ratahankkeiden rahoittaminen toisi korkeintaan korkotuoton valtion kassasta. Ellei sitten Soini aja takaa, että rataverkot ja muut mainitut projektit tehtäisiin maksulliseksi kuten yksityiset moottoritiet Euroopassa? Voip olla, että loppuu matkustajilta matkustushalut, jos rataverkkoja tai kanavia aletaan pitää liiketoimintaperusteisesti pystyssä. Vakaa uskomukseni on, että tämä heitto kaivettiin lehmännahkakauppaheitto-generaattorista ja sen reaaliarvo on lähinnä viihteellinen.

Ei sillä, etteikö asialistalle nostetut projekti olisi tärkeitä ja huomionarvoisia. Myönnettäköön Soinista se, että hänellä on pelisilmää ottaa oikeita asioita esiin. Sääli vaan, että väärissä asiayhteyksissä. Monia Soinin ehdotuksia voisin jopa itse myös kannattaa jos niissä ei olisi mielestäni väärältä vaikuttavat vaikuttimet ja reaalimaailma ne kohtaisi. Toisaalta Soinin ansiosta politiikka on saanut väriä ja viihdearvoa. Kiitos tästä.

Kiitos ja anteeksi.

Marko Romppu Romppanen

kansanedustajaehdokas Riihimäki (vihr)

PS: täällä on vuoden omituisin kulttuuriteko 2011 käynnissä – taidelupaus persuille. Kannattaa käydä tykkäämässä:

http://on.fb.me/e5Sczg

Guggenheim -museo Lahteen tai Hämeenlinnaan

Helsinki repäisi ja otti rohkeasti askeleen kohti Guggenheim -maailmaa.

Ehdotus on raflaava koska Helsinki kuten muutkin kaupungit painivat merkittävien taloushuolien kanssa. Toisaalta olipa hyvä tai huono aika niin sama laulu vastustajilta löytyy. Aina löytyy perustellusti tai populistisesti haettuja kohteita joita voidaan perustella tärkeämmiksi.

Määrätyt piirit ovat jakamassa rahaa kaikille, eli lypsämässä lehmää mutta samalla unohtavat ruokkia tätä. Vanha sanonta,että ei se mitään, että maito kaatui mutta kunhan lehmä on kunnossa unohtuu monasti mitä enemmän vasemmalle mennään lauluja kuuntelemaan. Kustannusarvio museosta heiluu siellä reilussa sadassa miljoonassa niin sitä voi verrata lumenkuskauksen kustannuksiin josta varmasti heilahtavat Helsingissä tänä vuonna lähemmäksi 40 miljoonaa. Puhutaan isoista rahoista molemmissa tapauksissa.

Lumenkuskaus on tuntuu turhalle kustannukselle mutta luonnollisesti on aivan välttämätöntä kaupungin toimivuuden kannalta. Museon uskon tuottavan vuosikulunsa takaisin jo pelkkien pääsylipputulojensa kautta, imago-arvoa en uskalla lähteä edes mittaamaan sillä museoprojekti toteutuessaan tulee nostamaan Helsingin kulttuurimaailman parrasvaloihin. Kotimaiset taiteilijat jotka saisivat töitään näyttelyyn kyseiseen museoon olisivat automaattisesti kovaa valuuttaa maailmalla. Museosta tulisi portti suomalaisille taiteilijoille maailman maineeseen joka muuten olisi lähes ylitsepääsemätön paikka meikäläisillä resursseilla. Näitä ei kannata väheksyä. Näiden parrasvalojen merkitys voi muodostua Helsingille ja kotimaisille taiteilijoille (taidekoulutukselle, yms.) todella suureksi taloudelliseksi tekijäksi, positiiviseksi sellaiseksi.

HS haastatteli minua asiasta ja itse aluksi ehdotin paikaksi Katajanokkaa, mutta toisaalta mieleni tekisi jälkikäteen leikkisästi ehdottaa Hämeenlinnaa tai Lahtea. Tähän sain valistunutta apua vihreältä kollegalta ja HS:n artikkelista ( lainaus HS:n artikkeliin: Arkkitehti Frank Gehryn suunnittelema hätkähdyttävä taidemuseo muutti Bilbaon rappeutuvasta teollisuuskaupungista kansainvälisen taidemaailman keskipisteeksi. Vuosittain museossa vierailee 900 000 ihmistä.)

Unohdetaan museo ja palataan julkisten palvelujen ja kulttuurin suhteeseen. Julkisella puolella olemme tiukan paikan edessä ja kaikki palvelurakenteet kuten palvelujen kattavuus, tuottamistapa ja rahoitustavat ovat muutoksessa. Haluaisin herättää keskustelua siitä, mitkä kokonaisuudet ja tehtävät kuuluvat julkisten palvelujen piiriin ja miten palvelut tuotetaan. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina arvokeskustelun merkitys korostuu. Kulttuuripalvelujen kattavuuden on tarpeen arvioida onko tarjottava palvelu juuri kunnan tehtävä. Tuottamistavan osalta kulkisen sektorin rooli tulee olla aikaisempaa selvemmin tilaaja-tuottaja palvelutuotantojen eri osa-alueilla. Julkisen sektorin tulee toimia aiempaa selvemmin palvelujen tilaajana kun taas tuottajayhteisöt vaihtelevat osaamisen ja tarpeen mukaan. Kulttuurin toimialalla tällainen kehitys tarvitsee julkiselle sektorille tilaajaroolin ja siihen liittyvän asiantuntijuuden ja kilpailuttamisen osaamisen vahvistamista julkisen sektorin ja toisaalta eri palveluntarjoajien ammattitaidon kehittymistä. Samalla vahvistuvat verkostoyhteistyö, uudenlaiset kumppanuudet, virtuaaliset palvelusovellutukset sekä sosiaalinen media. Julkisesti rahoitettavat kulttuuripalvelut pitää voida perustella entistä selkeämmin.

Yhtenä lähtökohtana on näkemys näiden palvelujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tämän näkemyksen mukaan kulttuuripalvelut edistävät ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kulttuuritarjonnalla ja palveluilla on tärkeä rooli myös alueen profiilin, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut kulttuurin vaikuttavuustavoitteita vahvistamalla kulttuurin perustaa. Ministeriön tavoitteissa vahvistetaan luovan työn toimintaedellytyksiä, kaupunkilaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta ja työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Luovuudesta syntyy työtä ja työpaikkoja. Löytyisikö kulttuurista Suomelle uusia Mini-Nokioita ja työllistäjiä?

-romppu-

Fanita FB:ssä

www.romppu.fi

VR yhteistyöhön Veikkauksen kanssa sekä junaetäpäivän lanseeraus

VR voisi alkaa yhteistyöhön Veikkauksen kanssa ja avata uuden tulos-/pitkävetopelin junien myöhästelyistä ja peruutuksista. Pelaamisen ei luonnollisesti tulisi perustua tuurikauppaan kuten ei junamatkustamisenkaan.

Veikkaamisen kohteena voisi olla vaikka junan sekunttimääräinen myöhästyminen ja tämän suhde aikatauluperusteiseen matka-aikaan. Nettipelinä toimisi hyvin ja siellä voisi automaattilaskuri, joka antaisi ihmisille automaattisesti suhdeluvut annettujen määreiden avulla. Ennakkoon ostetun junalipun hintaan voisi sisällyttää yhden pelimahdollisuuden matkalle jännitettäväksi. Peleistä kerättyjä varoja voisi sitten käyttää sitten vaikka työmatkakuntoliikunnan tukemiseen, jota VR on jo nyt tukemassa jättämällä Helsinkiin menevät ihmiset Pasilaan.

Junien myöhästymisestä on tullut maan tapa ja selitysten kuuntelemisesta kansanhuvia. Työmatkalaiset paikallisliikenteessä kärvistelevät VR:n palveluiden armoilla nyt talvesta toiseen, täydellä hinnalla, ilman mitään asiallista korvauspolitiikkaa aiheutuneesta vahingosta. Nyt sentään voisi saada Veikkauksen kautta taloudellista hyötyä työmatkamyöhästymistään.

Allekirjoittanut on matkustellut junalla töihin satunnaisesti ja joutunut toteamaan, ettei kannata mennä ellei ole kalenterissa puolta päivää varata junamatkalle. Olipahan satanut lunta tai aurinko paistanut – ei vaikutusta aikataulujen pitävyyteen.
Tähän kalenterin rukkaamiseen kyllästyneenä olen kehitellyt VR:lle toisenkin idean palvelujen parantamiseen, ihan uuden tuotteen myytäväksi lähiliikenteeseen!

VR voisi lanseerata esimerkiksi Lahden ja Helsingin väliseen työliikenteeseen ”junaetäpäivän”. ”Mitä turhaan töihin menet ja turha on kotiin töitä tuoda” – voisi toimia sloganina. Luonnollisesti toimii vain rajatulle työmatkalaisryhmälle kuten esim. toimihenkilöille. Paikallisjuniin tulisi hommata toimivat verkkoyhteydet, tarvittavat tarjoilut ja muut fasiliteetit. Aamulla voisi hypätä junaan ja siitä voisi sitten valua nykyiseen malliin kohti Helsinkiä. Mikäli sinulla on tapaamisia niin pyydä vieraasi vaikka Tikkurilasta junaan, ja he pääsevät noin tunnin sisään Pasilassa ulos (Helsinkiä ei voida luvata). Junan saapuessa Pasilaan juna voisi seisoa hetken siinä ja sitten lähteä takaisin kohti Lahtea. Juna olisi siinä viiden( +-30 min) kantturoilla Lahdessa, työ olisivat tehtynä ja mieli virkeänä. Toisaalta joku juna voisi seisoa vain ratapihalla jos ei ole tarvetta esim. tapaamisille. Kuntosali ja sauan voisivat olla myös tulevaisuuden lisäpalveluja juniin.
Kirjoitus on kirjoitettu jo ennen joulun ongelmia, joten jätetään nämä joululiikenteen murheet aiheesta toiseen raapustukseen.

Toivotan tällä vakavahenkisellä kirjoituksella VR:n henkilöstölle jaksamista ja matkustajille parempaa uutta vuotta.

Kirjoitus ei ole puolueen tai ehdokkaan virallinen kanta ja tarinan todenperäisyyttä ei testattu/todettu. Lukemisesta aiheutunutta mielipahaa tai mahdollisia kuluja ei tulla hyvittämään. Ideat ovat vapaasti VR:n käytettävissä.

-romppu-