Säästöjä. Säästöjä?

Maanantaina 6.2 nauroin oikein kunnolla, kun luin Helsingin Sanomien sarjakuvia. Figerpori oli aivan mainio:

http://www.hs.fi/fingerpori/1135270335413

Keskiviikkona sitten ei enää naurattanutkaan. Meiltä täältä olisi löytynyt useampikin säästöpossu tuohon keräykseen. Mutta eipä taida meidän possut ja norsut pelastaa tilannetta.

Nyt joudun antamaan tuohon suureen säästökeräykseen jotain, mitä ei voi rahalla mitata. Olemme saaneet asua täällä kohta 12 vuotta. Olemme tänne Rykmentin takia muuttaneet. Valmiina täällä ei ollut meillä mitään muuta kuin miehen työ, sen kautta muutama tuttu kasvo ja vuokra-asunto. Olemme näiden vuosien aikana saaneet täällä laajan ystäväpiirin. Meillä on harrastuksia. Kantapaikkoja. Lenkkipolkuja. Rakkaita maisemia. Tuttuja kaupan kassoja ja kirjaston tätejä. Meidän kaikki lapset ovat syntyneet täällä. Juurtuneet tänne. Meillä on täällä oma koti ja piha. Omenapuut ja marjapensaat. Meidän koko elämä on täällä.

Miehen työt siirtyy muualle. Hänen kohdallaan ei tarvitse niistä onneksi säästää. Mutta kukaan ei vielä tiedä minne ja milloin työt siirtyy. Tämä epämääräinen odottaminen syö korvienväliä. Parisuhdetta. Vanhempi-lapsisuhdetta. Ystävyyssuhteita. Hermoja. Pinnaa. Stressinsietokykyä. Elämäniloa. Onnea. Ja rakkautta.

Tämän kaiken joudun antamaan tuohon pohjattomalta tuntuvaan säästämiseen. Ja se tuntuu kohtuuttomalta…

Kommentointi on suljettu.