Helmikuun ensimmäisenä pakkasta oli reilusti yli 20. Siitä huolimatta kaikkiaan 15 toimittaja/valokuvaaja-työparia Lahden kansanopiston journalismin ja valokuvauksen linjoilta jalkautui ympäri Lahtea tekemään uutisia.
Tässä ne uutiset nyt ovat!
Kiitos kaikille yhteistyöstä. Me kaikki opimme taas paljon!

Viime vuoden elokuussa avattussa Lahden korkeakoulukirjasto Fellmanniassa oli käynyt vuodenvaihteeseen mennessä lähes yhdeksänkymmentätuhatta kävijää. Kaupunkilaisia tänne toivoisin, sanoo Fellamannian tietopalvelusihteeri Päivi Laanti.

Matkailualaa Lahden ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuotta opiskelevalle Heta Ritalahdelle (kuvassa) Fellmannia on tuttu paikka. Kolmannen kerroksessa voi vaikka valmistautua kokeisiin.
”Eilen olin täällä yksitoista tuntia” , kertoo Ritalahti, jonka kaikki oppitunnit järjestetään Fellmanniassa.
Uusiksi kirjaston asiakkaiksi Päivi Laanti toivoo kaikkia tiedonjanoisia kaupunkilaisia. Hän haluaa muistuttaa että paikka on kaikille avoin ja kirjasto ja lehtienlukusali ovat vapaasti käytettävissä.  Maaliskuun alussa Fellmannian auditorioon rakennetaan Salpausselänkisojen virallinen kisastudio. Kaikilta kävijöiltä pyydetään palautetta, jonka avulla kehitetään toimintaa.
Pääperiaate on se että rauhalliset tilat ovat erikseen, mutta muuten meininki on rentoa  ja kännykkäänkin saa puhua.
”Lähdetään siitä ettei aseteta liikaa kieltoja, puututaan vasta jos on tarve.”, toteaa Päivi Laanti.

Teksti: Pekka Simola Kuva: Heli Tuovinen

Finlandia-hiihto tuo hiihtäjät Lahteen jo 39. kerran. Hiihtoon ilmoittautunut kansanedustaja Jaana Pelkonen aikoo haastaa mukaan kaikki kansanedustajat ja uuden presidentin.

Tänä vuonna lumi on riittänyt hyvin Finlandia-hiihdon latujen tekoon ja jo nyt hiihtoladut hyvässä harjoittelukunnossa.
Kymmenen vuoden ajan hiihdon reitti on ollut Lahden ja Hollolan alueella, aiemminhan hiihtäjät sivakoivat 75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen. Ensimmäinen Finlandia-hiihto järjestettiin vuonna 1974. Kaikkiaan hiihtäjiä on vuosien aikana osallistunut noin 250 000.
Heidi Veräjäntausta Finlandia -hiihdon toimistolta kertoo järjestelyjen olevan hyvässä vauhdissa.
– Jos vielä voisi toivoa kisapäiville aurinkoista säätä ja pakkasta noin kymmenisen astetta. Silloin kelikin olisi täydellinen.
Tällä hetkellä tämän vuoden hiihtoon on ilmoittautunut reilut neljä ja puoli tuhatta hiihtäjää ja Veräjäntausta arvelee, että vielä on tulossa pari tuhatta lisää. Tosin sekin on vielä kaukana osallistujaennätyksestä, vuonna 1982 hiihtäjiä oli peräti 13 000.Huippuhiihtäjänimiä ei ole vielä mukana, mutta he ilmoittavatkin mukaantulonsa vasta vähän ennen tapahtumaa. Tunnettuja harrastajia on kuitenkin mukana. Lahtelaislähtöinen kansanedustaja Jaana Pelkonen on ilmoittanut osallistuvansa ja sanonut haastavansa koko eduskunnan ja tulevan presidentinkin Finlandia-hiihtoladulle.
Finlandia- hiihto 25.2–26.2.2012

Teksti: Tomi Kokko Kuva: Tiia Öhman

Lahden vanhin koulu, Länsiharjun koulu täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi koulu on valmistanut Lahden konserttitalolle Vesijärvi-aiheisen musikaalin, Ahdin parta.

”Vesijärven valtias Ahti on tapansa mukaan aamu-uinnilla Enonselällä, kun hänen mahtinsa salaisuus, valtava parta, töhriintyy johonkin mustaan. Se paljastuu öljyksi jota huonosti hoidettu Romu-alus laskee veteen.”
Talkoohenki ja yhteisöllisyys ovat Länsiharjulla vahvasti läsnä; niin oppilaat kuin opettajatkin osallistuvat juhlavalmisteluihin.
- Koulunkäynti on muutakin kuin pulpetin ääressä istumista. Yhdessä tekeminen tärkeän asian puolesta on tärkeää koulun yleisen ilmapiirin ja oppimisen kannalta. Tämä on eräänlainen kasvun paikka meille kaikille, toteaa musikaalin ohjaaja, Anna-Riitta Partanen.
Esityksen on sovittanut työryhmä Länsiharjun koulun opettajia Matti Porolan käsikirjoituksen pohjalta. Musiikin on sovittanut ja pääosin säveltänyt Kimmo Tuominen. Soittamisesta vastaavat koulun viidennen luokan oppilaat.
Myös oppilaat ovat projektista innoissaan:
- Koulupäivät on pidempiä, mutta se ei haittaa koska näytteleminen on kivaa, tokaisee musikaalissa Romu-aluksen kapteenia esittävä Ossi Airola. Muut näyttelijät ovat samaa mieltä.
Ympäristön suojelu on koululaisille tärkeää. Ekologisuus näkyy niin musikaalin lavasteissa kuin näyttelijöiden asusteissakin: Lähes kaikki esityksessä käytettävä rekvisiitta on kierrätettyä. Osa on löytynyt kirpputorilta tai oman vaatekomeron uumenista. Osa on oppilaiden omin käsin tekemiä.
- Tämäkin on tehty vanhasta verhokankaasta, naurahtaa lavastus ja puvustusvastaava Margit Halen osoittaen vihreää prinsessamekkoa.
Ympäristö- ja luonnontiedepainotteisuutensa vuoksi Länsiharjun koulu valitsi juhlateemakseen Vesijärven.
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa yhteistyönä toteutettava juhla kerää rahaa säätiön hyväksi vapaaehtoisella narikkamaksulla, ja juhlatilassa myytävillä Vesijärvi-tuotteilla. Yhteistyötä säätiön kanssa on tehty jo parin vuoden ajan.
Juhlapaikassa järjestetään myös teemaa mukaileva taidenäyttely oppilaiden tekemistä piirustuksista. Musikaali esitetään 22.3. Felix Krohn -salissa Lahden konserttitalolla.
”Nyt ovat Vesijärven asukit linnut, kalat ja kaikki muutkin veden elävät vaarassa! Onko peli menetetty, vai onko oma Vesijärvemme vielä pelastettavissa?”

Margit Halen viimeistelee Vesijärvi-musikaalissa Merilii-hahmoa esittävän Marianne Prepulan esiintymisasua.

Teksti: Jonne Haapala Kuva: Lisa McWhriter

LATU teolliseen muotoiluun – näyttely on osa Lahden virallista Design Capital Helsinki 2012 – ohjelmaa ja siinä esitellään Lahden seudun teollisuusyritysten tasokasta muotoiluosaamista. Mukana näyttelyssä ovat hitsausvälineisiin erikoistunut Kemppi Oy, kodintilojen ratkaisuja tuottava Stala Oy sekä aaltopahviteollisuuden ykkönen Stora Enso Packaging Oy. Näyttelyn on suunnitellut opinnäytetyönään Lahden Muotoilu – ja taideinstituutin sisustusarkkitehtiopiskelija Johanna Tuominen.
-Halusin alunperinkin tehdä opinnäytetyönäni näyttelysuunnittelua. Kuulin, että Lahdessa on vaikea saada ihmisiä liikkeelle esim. näyttelyyn. Lahtelaiset lähtevät liikkeelle urheilun avulla. Tämän ajatuksen kautta päädyin latu-teemaan.
LATU teolliseen muotoiluun – näyttelykonseptin osakas Riikka Salokannel kertoo näyttelyhankkeesta.
- Näyttely on siitä merkittävä, että Helsinki World Design Capital 2012 – ohjelmassa on muutoin hieman hankalaa tuoda esiin teollista muotoilua. Samalla saavat näkyvyyttä merkittävää työtä tekevät inhouse -muotoilijat, (ns. talon muotoilijat, jotka työskentelevät tuotteita valmistavassa yrityksessä tuotesuunnittelijana).
Näyttelystä on tehty eräänlainen elämys, jossa voi konkreettisesti kosketella ja tutkiskella näytteillä olevia esineitä.
Suunnittelija Johanna Tuominen, sekä Kempin muotoilija Juho Huotari (vas.) ja Stalan muotoilija Jari Peltonen (selin) näyttelyn avajaisissa Muotohuoltamolla 1.2.2012

Muotohuoltamon näyttely avoinna 1.-24.2.2012: ti – pe klo14–18 ja la klo 10–14, pe 3.2. klo 14–18,  ja la – su 4.- 5.2 klo 10-14
Muotohuoltamon aloittamaa näyttelyä jatketaan yhteistyöyritysten omissa tiloissa, jolloin voi tutustua tuotteiden valmistusvaiheisiin. Ennakkoon sovittava kierros yritysten näyttelytiloihin
2.2.- 21.12.2012 , 3.- 5.2.2012 Kempin ja Stalan tiloissa klo 10–14.

Teksti: Katriina Salminen Kuva: Antti Sepponen

Käsityön taiteen perusopetusta on järjestetty Lahden kansanopistossa jo kymmenen vuoden ajan.  Raita-koulutus kiinnostaa edelleen ja opiskelupaikat täyttyvät joka vuosi.

Syksyn ja kevään aikana kansanopiston yläkertaan kokoontuu 40-50-vuotiaita naisia huovutusvillan ja kangasmyttyjen keskelle.  Lukuvuoden aikana seitsemän kertaa järjestettävät työpajat ovat osa aikuisille suunnattua Raita-koulutusta, jonka tarkoituksena on syventää käsityötaitoja ja tutustuttaa monipuolisesti materiaaleihin.  Koulutus on monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopetuksesta ja verkko- sekä etätyöskentelystä.  Kaksivuotisten perusopintojen jälkeen on mahdollista jatkaa vielä kaksi- ja puolivuotta kestäviin syventäviin opintoihin.
- Täällä voi opiskella siis yhteensä neljä- ja puolivuotta, joten ihmiset tulevat tutuiksi.  Opiskelijat voivat siis olla kuin kotonaan! kertoo toiminnassa alusta asti mukana ollut koulutuksen vastuuopettaja Maria Laine.
Tällä hetkellä opiskelijoita on 38 ympäri Suomen.  Laineen mukaan opiskelijat ovat pääosin työssäkäyviä, ja ammatiskaala on laaja – tohtoreista toimistotyöntekijöihin ja lastentarhanopettajiin.  Alkaviin perusopintoihin otetaan 16 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä, ja toisinaan kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan.  Laine arvelee, että koulutuksen suosio perustuu sen ajankohtaan, koska viikonloppu-opiskelu sopii työssäkäyvälle.  Myös tietty elämänvaihe voi herättää uudestaan kiinnostuksen käsitöihin.
- Keski-ikään tultaessa tulee joskus tarve miettiä, mitä vielä tekisi elämällään.  Joillain on mielessä ammatinvaihto.  Käsitöitä on saatettu harrastaa nuorempana, mutta elämänmuutokset ovat pakottaneet hankkimaan toisen ammatin ja harrastus on jäänyt.  Vanhempana mielenkiinto taas herää ja aikaakin on enemmän.
Opetushallitus on säätänyt tarkkaan opetussuunnitelman perusteet taideaineisiin.  Suunnitelmaa saa kuitenkin soveltaa, ja esimerkiksi Laine päättää joka vuosi uuden teeman koulutukseen.  Tänä vuonna se on raita juhlavuoden kunniaksi.  Huhtikuussa järjestetään alumni-päivä, jolloin paikalle kutsutaan kaikki vanhat Raita-koulutuksen käyneet.  Päivän aikana on mahdollista mennä kuuntelemaan luentoja, tutustua työpajaan ja osallistua yhteisen tekstiiliteoksen tekemiseen.
- Kutsuja lähtee noin 350.  Toivottavasti saadaan paljon osallistujia!

Teksti: Enni Peuhu Kuva: Noora Kuparinen

Päijät-Hämeen poliisilaitos valvoo tällä viikolla tehostetusti ravintoloita. Ratsioiden pääpaino on häiriökäyttäytymisen ehkäisyssä, mutta Päijät-Hämeessä keskitytään myös anniskelusäännösten tarkastamiseen. Valvonnalla pyritään myös harmaan talouden torjuntaan.

Lahden ravintolat voivat viikonlopun aikana varautua poliisin yllätysratsioihin, joiden tarkoituksena on esimerkiksi ehkäistä yleisillä paikoilla lisääntyneiden pahoinpitelyiden määrää. Tarkastuksissa valvotaan lisäksi ravintoloiden anniskelumääriä, järjestysvalvojien laillista toimioikeutta, asiakaskunnan määrää, anniskeluikärajoja sekä tilojen paloturvallisuutta.
- Enimmäkseen joudumme huomauttamaan siitä, että hätäpoistumisteitä on tukittu tai lukittu, kertoo kenttäkomisario Rauno Piispa.
- Asiakkaita taas on huolettanut, ettei ravintolaan oteta liikaa ihmisiä, sillä vaaratilanteissa esimerkiksi tulipalon sattuessa poistumisen pitää olla nopeaa ja turvallista.
Tarkastuksia tehdään paikkakunnilla kuukausittain tai jonkun muun tehtävän yhteydessä, jos on syytä epäillä rikkomusta. Valtakunnallisesti ravintolaratsiat otetaan teemaksi pari kertaa vuodessa. Myös esimerkiksi Salpausselän kisojen aikaan tilapäisiä alkoholin myyntipisteistä tarkastetaan. 20 ravintolatarkastuksen saldona kolmessa on huomautettavaa, rikkomuksia on harvoin. Ravintolat valitaan satunnaisesti tai tehtävätilastojen, ilmoitusten sekä vihjeiden mukaan, mutta mahdollisimman kattavasti.
Tarkastukset tehdään poliisipartiolla, jossa voi olla mukanaan myös palo- tai alkoholitarkastaja. Joissakin tapauksissa poliisi ja alkoholitarkastaja menevät kahden, mutta tätä tapahtuu harvoin. Isojen tapahtumien aikana valvonta tehdään kokoonpanolla poliisipartio, alkoholitarkastaja ja pelastusviranomainen. Mukana voi olla tuolloin myös elintarvikemyynnin tarkastaja.
Ravintolanhenkilökunta on tottunut anniskelusäännösten ja lupien tarkastamiseen, joten valvontaan ei ole sieltä kannalta tullut negatiivista suhtautumista. Käyntien aikana poliisi joutuu joskus poistamaan vahvassa humalassa olevia asiakkaita ravintolan tiloista.
- Mitä olen tarkastuskäyneillä ollut, niin poliisin käynti ei ole häirinnyt ihmisten illan viettoa.
Valvontakäynnit ovat lisänneet ravintoloiden tarkkuutta järjestyksenpidossa sekä alkoholin anniskelussa. Tilanne voisi olla erilainen, jos tarkastuskäyntejä ei suoritettaisi.
Keskiviikko-illan valvontaiskussa ei paljastunut rikkomuksia tai mitään muutakaan huomautettavaa.

Teksti: Antti Roslund Kuva: Petra Lähteenmäki

Karjalaisuus kohtaa nykymuotoilun kesäkuussa Lahdessa. Juuret – niminen projekti tuo esille vaate –ja esinesuunnittelun kautta sitä, miten karjalaiset perinteet saadaan yhdistettyä muotoiluun. World Design Capital 2012 –vuoteen liittyvä projekti on osa Karjalaisseurojen Lahden piiri r.y.:n ja Karjalan liiton Karjalaisia kesäjuhlia. Mukaan etsitään sekä uusia suunnittelijoita että tunnettuja nimiä. Yksi keskusteluissa mukana pyörivistä nimistä on Jukka Rintala.

-    Teetämme 20 metriä kangasta, jonka kuvioinnin inspiraationa on viipurilainen kansallispuku ja sen väritys. Haemme kymmentä vaatesuunnittelijaa ideoimaan kankaasta asut, jotka esitellään catwalkilla kesäjuhlien avajaisissa. Tapahtuman jälkeen asut ovat esillä näyttelyssä Muotohuoltamolla, kertovat työryhmän jäsenet Palmenian projektitutkija Kristiina Soini-Salomaa ja Hämeen läänintaiteilija Paula Susitaival.
Koska viipurilaistyylistä kangasta tehdään rajallinen määrä, se jaetaan tarkkaan kymmenen suunnittelijan kesken. Clean Design –hankkeen suunnittelija Marianne Valola uskoo suunnittelijoiden ideointikykyyn.
-    Materiaalin vähyys lisää mielikuvitusta.
Vielä on avoinna, mitä kaikkea catwalkilla tullaan näkemään inspiraationa toimivan viipurilaiskuvioisen kankaan lisäksi.
-    Kangas on asujen lähtökohta, mutta saatamme antaa suunnittelijoille vapaat kädet visioida muu käytettävä materiaali. Suunnittelija saa päättää minkä ikäiselle ja kokoiselle mallille vaatteensa suunnittelee, työryhmä toteaa.
Tapahtuman promoottori Riikka Salokannel kertoo, että tekstiilien lisäksi tapahtumassa nostetaan esiin arkiesineitä, joissa yhdistyvät karjalaisuus ja nykymuotoilu.
-    Haemme eri alojen muotoilijoita, joiden suunnittelemissa esineissä näkyy inspiraatio karjalaisesta perinteestä. Koska olemme osa muotoilupääkaupunkivuotta, seminaareissamme painottuvat muotoilu ja taideteollisuus – ei pelkkä käsityö.

Työryhmän jäsenet Marianne Valola ja Riikka Salokannel ideoivat, miten karjalaiset perinteet saadaan yhdistettyä nykymuotoiluun.

Teksti: Salla Lyyra Kuva: Alena Roots

Lahden kuukausimarkkinat järjestetään tänäkin vuonna yli 100 vuoden markkinaperinteellä, ja vaikka ulkolämpömittari osoittaa helmikuussa miinus 21 astetta, riittää asiakkaita markkinoilla.

- Pakkanen vaikuttaa kuitenkin kauppiaiden tuotteiden myyntiin. Kakut, leivonnaiset ja mehut ovat vähällä jäätyä. Olemme jopa joutuneet tuomaan lettutaikinan sisälle, ettei se jäädy, kertoo tori-isäntä Seppo Sintonen (kuvassa).
Jokaisen kuukauden ensimmäinen keskiviikko on aina 1870 -luvulta asti ollut markkinapäivä. Ja niin tänäkin keskiviikkona markkinat järjestetään hieman viileissä oloissa.
- Ihmiset ovat hieman säikähtäneet pakkasta, kommentoi rinkelimyyjä Marjatta Rasa.
Markkinakävijöistä yli puolet on Lahdesta ja loput ympäristökunnista. Torimyyjät ovat lähinnä ulkopaikkakuntalaisia.
- Pari myyjää on tullut Kuopiosta ja muutama Lappeenrannasta. Suurin osa myyjistä on kuitenkin Etelä-Suomen alueelta, tarkentaa Sintonen.
Torimyyjät saapuvat kolmen neljän aikoihin aamuyöstä pystyttämään suojakatoksiaan omille ruutupaikoilleen. Paikat ovat määrätty jo aiemmin. Uudet myyjät saapuvat myös hyvissä ajoin odottamaan paikkaansa. Kukaan torimyyjistä ei kuitenkaan jää ilman myyntikojua.
Keskiviikkoperinne määriteltiin lakiin 1800 -luvulla.
- Sillä on suuri ero järjestetäänkö markkinat kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona vaiko kuukauden viimeisenä keskiviikkona, kertoo Sintonen.
- Palkat ja eläkkeet tulevat usein kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin ihmisillä on usein varaa käyttää rahaa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Elintarvikkeita saatiin myydä vasta vuoden 1995 jälkeen. Nykyäänkin vain 30 prosenttia markkinatuotteista on ruokaa, kun taas Saksassa ja Hollannissa elintarvikkeiden myynti markkinoilla ylittää 60 prosentin.
- Jos pakkanen menee alle 15 asteen, väkeä on markkinoilla vähemmän, kertovat yli 40 vuotta alalla olleet Pirjo ja Taisto Rauto. Nykyään ihmiset eivät myöskään pukeudu tarpeeksi lämpimästi, muistuttaa Taisto Rauto.
- Kiireisin aika markkinoilla on yhdentoista ja yhden välillä, vaikka aamuvirkkujakin löytyy, huomioi Sintonen.
Markkinat ovat myös vuosien varrella laajentuneet. Vuoden 1996 remontin ajaksi torikojuja saatiin siirtää laajemmin katujen varsille. Tämä käytäntö jatkui remontin jälkeenkin.
- Kaiken kaikkiaan markkinat voivat hyvin, toteaa Seppo Sintonen Pakkanen puree ja muikut paistuu. Innokas torimyyjä Marita Ardell kääntää kaloja rasvan tiristessä.

Teksti: Laura Salminen Kuva: Eeva Murtolahti ja Aku Isotalo

Elokuussa järjestettävät yleisurheilun SM – kilpailut tuovat suomalaiset huippunimet kilpailemaan suomenmestaruuksista Lahteen. Tapahtumassa kiinnitetään erityistä huomiota ekologisuuteen sekä yleisön viihtymiseen.

Kalevan Kisat ovat kotimaisen yleisurheilukesän ykköstapahtuma. Lahden Ahkera vastaa tapahtuman järjestämisestä ja Ahkeran toiminnanjohtaja Janne Harjulalla selvä näkemys, millaisia urheilijoita kisoissa nähdään.
-  Kaikki urheilijat, jotka vain ovat terveinä, tulevat mukaan. Suomenmestaruuskisat on sellainen tapahtuma, johon jokainen kynnelle kykenevä urheilija haluaa ja tulee. Kannattaa muistaa, että kovimpien urheilijoiden takana on laaja joukko lupaavia urheilijoita, joille Kalevan Kisat on kesän kohokohta.
Lahden Kalevan kisat on myös yksi World Design Capital vuoden tapahtumia sekä ympäristöystävällistä teknologiaa ja käytännönlähtöistä muotoilua yhdistävää Clean Design – hanketta. Tapahtumassa pyritään ekologisuuteen. Katsojia muun muassa kannustetaan tulemaan paikalle mieluummin polkupyörällä kuin autolla. Jätehuoltoon kiinnitetään huomiota ja materiaaleissa pyritään kierrättävyyteen. Kisoissa ei nähdä perinteistä maskottia, mutta kotimaisen huippumusiikin kärkinimet valmistelevat kisoihin ainutlaatuista tunnuskappaletta.
Kalevan Kisat järjestetään nyt viidettä kertaa Lahdessa ja toista kertaa Lahden Ahkera vastaa koko järjestelystä. Kisoista pyritään tekemään entistäkin yleisöystävällisempi tapahtuma,  ja siksi kilpailujen aikataulutus on erityisen tärkeää.
- Tavoitteena on aikatauluttaa kentän tapahtumat niin, että yleisölle on seurattavaa  koko ajan eikä useita lajeja kilpailla päällekkäin.
Yleisöä paikalle tavoitellaan 20 000.  Yleisön viihtyvyyden takaamiseksi kisoihin tarvitaan runsaasti vapaaehtoista työvoimaa.
-  Kolmena päivänä kisoissa työskentelee noin 500 vapaaehtoista.  Tällä hetkellä ilmoittautuneita on parisen sataa.
Kalevan Kisat Lahdessa 23.–26. elokuuta 2012

Lahden Ahkeran toiminnanjohtaja Janne Harjula valmentautuu Kalevan Kisoihin, tosin järjestelypuolella.

Teskti: Anssi Mertaranta Kuva: Toni Vallasjoki