Senhän nyt kaikki tietää ja sitä mieltä minäkin olen, että toimittajat ovat herkkänahkaisia silloin, kun heitä itseään arvostellaan. Kun he arvostelevat muita, se on aivan normaalia tiedonvälitystä.

Toimittaja Helminen hermostui, kun VRLeaks oli kertonut, että  VR-Yhtymä Oy järjesti perinteisen lähiliikenteen lehdistöseminaarin Levillä, jossa Helminenkin oli hermostumisensa mukaan ollut. Helmisen mielestä tällainen normaali Levin matka on saatu näyttämään arveluttavalta, vaikka se on aivan normaalia sidosryhmätoimintaa.

Helminen kertoo kannattavansa avoimuutta, mutta ei voi ymmärtää, ketä Levistä kertominen palvelee. ”Populismi on huipussaan” Helminen lataa, ja kertoo osaavansa poimia tarvittavat tiedonjyvät eikä ole johdateltavissa Levilläkään.

Tavallinen rautatien käyttäjä ihmettelee, miksi lähiliikenteen seminaaria pitää mennä pitämään Lapin kelomajalle matkustajien rahoilla. Tuskin Helminen matkaansa itse maksoi, tuskin ruokiaan: nautittuhan ei siellä tietysti mitään. Ettei vain olisi ollut yritystä vaikuttaa toimittajiiin kielteisen julkisuuden minimoimiseksi?.

Viime aikoina on puhuttu korruptiosta. Tällaiset seminaarimatkat ovat eräs osa sitä. Erityisesti muita vahtivien lehtimiesten pitäisi niistä kieltäytyä. Ilmaisia lounaita ei ole, ei ole ilmaisia vapaalippuja eikä muutakaan.

Lehtimiehetkin ovat vain ihmisiä. Kuka uskoo heidän olevan arvostelukykyisempiä kuin muut elleivät he itse sitä esimerkillään osoita.

Toimittaja Helminen. Miksi hermostuit, jos asiassa ei ollut mitään?

Senhän nyt kaikki tietää ja on siitä ollut lehdessäkin, ja siitä minullekin tuli mieleen, että joskus työpaikoilla esimiehet kiusaavat alaisiaan. Moni alainen kokee kiusaamiseksi sen, että esimies käyttää työnjohto-oikeuttaan asioita ratkoessaan ja moni virkamies kokee kiusaamiseksi sen, että esimies vaatii lain mukaista kuuliaisvelvollisuutta.

Kiusaamisessa on lain mukaan ratkaisevaa kokemus siitä, että kiusataan. Kun tällainen kokemus syntyy, se pitää selvittää ja sitä varten työpaikoilla on työntekijöiden suojaksi työsuojelvaltuutetut, joiden tehtävänä on viedä asiaa eteenpäin ja ensisijassa keskusteluin esimiehen kanssa selvittää asia. Jos keskustelu ei auta, asianomaiset suljetaan prosessista pois, kuullaan, otetaan lausunnot  ja asiasta päätetään esteettömin voimin.

Vaikeuksia tulee, jos kiusaava esimies on narsisti. Narsistinen esimies odottaa alaisiltaan  ihailevaa suhtautumista. Alaiset ovat narsistiselle esimiehelle vain oman erinomaisuuden pönkittäjiä ja oman minän jatkeita. On hyvä muistaa, että todellisuudessa narsismin taustalla on aina alemmuudentunne – epätasapainonen suhde pienen lapsen ja suuren aikuisen välillä. Alainen tai muu, joka ei tähän pomon ihailuun ja hänen itsetuntonsa pönkitykseen lähde, on vaikeuksissa.

Narsistinen esimies reagoi kritiikkiin raivoamalla ja suuttumalla sekä häpäisemällä kritiikin antajan. Hän aliarvioi muiden saavutuksia ja korostaa omiaan. Hän tavoittelee mahdottomalta tuntuvia päämääriä ja täydellisyyttä.

Narsistiset esimiehet ovat vallanhalusia ja omahyväisiä johtajia, jotka keräävät ympärilleen hännystelijäjoukon. Narsistijohtajat ovat yliherkkiä ja heillä on norsun muisti. He luovat omat sääntönsä ja tuovat organisaatioon kylmän, tunteettoman ja epäonnistumisia sallimattoman kulttuurin.

Enemmän voi lukea vaikka Sirpa Polon kirjasta ”Narsisti esimiehenä”.

Kaikkihan sen tietää ja on siitä lehdessäkin ollut, ja sitä mieltä minäkin olen, että kestävyysvaje tulee ja se on paha juttu. Vuonna 2055 ei enää pärjätä, ellei nyt tehdä toimenpiteitä, vaikkapa nosteta eläkeikää. Äkkiä pitää nostaa ja paljon, mihinkään pieneen piperrykseen ei ole varaa.

Jotkut vastaan haraajat ovat laskeneet, että mitään vajetta ei tule, koska herrojen luvut ovat pielessä. Väittävät, että niin paljoa ei ole väkeä syntynytkään vuodesta 1945 lähtien, että niitä olisi hengissä yli 65 vuotiaina herrojen laskemat 1.726.092 henkeä vuonna 2055.

Kyllä se on herroja uskottava, huonosti käy muuten. Kyllä ne varmaan ovat nuppi nupilta laskeneet, ketkä täällä hengissä pidetään, jotta luvut täsmäävät ja vajetta syntyy. Ja jos ei muu auta, niin avataan rajat. Silloin saadaan varmasti numerot täsmäämään.

En usko alkuunkaan ainaisiin vastaan haraajiin, joiden mukaan tästä vajeesta on kirjoitettu oikein palkittu näytelmäkin, joku Becket kuulema tehnyt. Näytelmässä pari miestä odottaa tien varressa puun alla salaperäistä henkilöä, joka ei koskaan saavu.  Aikansa kuluksi he puuhailevat kaikenlaista, varmaan miettivät tälläisiä vajeita.

Mitä siitä, jos joku mies saavu koskaan. Tietäähän ne kirjailijat. Kestävyysvaje tulee vuonna 2055. Siihen minä uskon.

Senhän nyt kaikki tietää, ja sitä minäkin olen ajatellut, että lisää lihaksia tarvitaan tässä kaupungin johtamisessa. Ei meinaa tulla mitään aikaseksi. Aina vaan vatkataan ja sotketaan ja valitetaan. Sellaisetkin, jotka eivät ole vaaleissa saaneet ääniä paljon mitään.

Ennen vanhaan ei tosin mitään lihaksia tarvittu, silloin miehet oli miehiä ja hoitivat oikeita asioita eikä mitään strategioita ja visioita. Kuka niistä ilman lihaksia mitään selvää saakaan. Ainakaan Teemun aikana ei lihaksia tarvittu, riitti kun tehtiin niin kuin sanottiin. Eikä paljon Arpo ja Heimokaan kyselleet ja lehtiin kirjoitelleet lihaksista, ottivat ja tekivät. Hyvin tekivätkin. Kyllä siinä tietysti ämmät ja akkamaiset miehet vähän narisi, mutta niinhän ne aina.

Annetaan nyt lihaksia pojille ja tytöille, jospa siitä meno paranisi ja saataisiin tuo Toriparkkikin rakennettua ja työnnettyä veronmaksajien rahat sinne. Turha sitä on inistä, että se ei kannata eikä maksa itseään takaisin. Ei se Sibeliustalokaan itseään maksa takaisin tai hyppyrimäki ja siellä nekin jötköttävät turistien ihmeteltävänä.

Lihasten lisäksi voitaisiin alkaa kutsua puheenjohtajiakin italian malliin presidenteiksi. Komeaa olisi, jos meillä olisi  Il presidente Viljanen ja Il presidente Salmi. Siinä hiljenisivät kaiken maailman narisijat ja demokratiasta mitään ymmärtämättömät adressien jakelijat.