Asikkalan valtuusto päätti irtisanoa osakassopimuksen LAKESin kanssa. Se päätti myös täpärästi, ettei se osallistu Lahden alueen suurkuntaselvitykseen. Onko Asikkala pohjoiskorealaistumassa vai kenties albanisoitumassa?
Asikkalassa on käyty pitkään keskustelua siitä onko Asikkalan kunnan järkevää ja perusteltua rahoittaa tuotos/panos -mallin valossa tarkasteltuna LAKESin toimintaa. Tähän
aiheeseen on nähdäkseni olemassa kaksi oikeaa, mutta toisistaan poikkeavaa näkemystä eli kyllä ja ei. Kyllä siinä tapauksessa, että Asikkalan kunnan vastuulliset edustajat pystyvät määrittelemään/osaavat määritellä ne mitattavat tavoitteet LAKESin toiminnalle, jotka kaiken esille tuodun valossa ja laajemminkin tarkasteltuna toteuttavat kunnan kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisia
ambitioita sekä toisaalta pystyvät sitouttamaan sopimuksella LAKESin toteuttamaan tulosvastuullisesti tällaisia paikallisista lähtökohdista lähteviä toimenpiteitä. Jos taas, kuten näihin päiviin saakka on pitkälti ollut, Asikkala ei pysty määrittelemään tai osaa määritellä sitä mitä se kuntana haluaa LAKESilta eli mitattavia tavoitteita LAKESin toiminnalle, eikä saa sopimuksella sitoutettua LAKESia toimimaan haluamiensa tavoitteiden hyväksi, niin parempi albanisoitua
seudullisen kilpailukyky- ja elinkeinoyhteistyön ulkopuolelle ja pyrkiä itsenäisesti hyödyntämään seudullisen toiminnan katveessa tarjoutuvia ”rusinat pullasta –mahdollisuuksia”.
Kuntaliiton mukaan elinkeinopolitiikka on monitasoista toimintaa, jossa julkisen vallan ohella keskeisessä roolissa ovat yrittäjät ja yritykset, koulutus- ja innovaatiopalveluja tuottavat organisaatiot, rahoituslaitokset sekä muut yrityspalveluja tuottavat organisaatiot.
Elinkeinopolitiikan tuloksellisuuden kannalta on olennaista, kuinka hyvin eri tasojen ja eri toimijoiden toimet tukevat ja täydentävät toisiaan ja valittua yhteistä kehittämisstrategiaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Olennaisin kysymys seutukuntatasolla myös asikkalalaisesta
näkökulmasta on, kuinka eri tasojen ja toimijoiden toimien synkronointi toteutuu
onnistuneesti ja vaikuttavasti tulevaisuudessa myös Asikkalan osalta?
Vastaus kysymykseen pitäisi löytyä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES:in laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa valmistelemasta Lahden alueen
kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015:stä eli paikallisen ”Gosplanin proopuskasta”. Löytyykö vastaus?
Kaikkeen kehittämistyöhön liittyvä laajasti tunnustettu ja hyväksytty totuus on, että sitä saat mitä mittaat. Gosplanin proopuskan mukaan strategian toteutumista mitataan seuraavilla vaikutusmittareilla: uusien yritysten määrä, kasvuyritysten osuus yrityskannasta, asukkaiden
keskitulo ja asukasmäärän nettomuutos; sekä tulosmittareilla: ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin tehdyt investoinnit, muotoiluintensiteetti teollisessa muotoilussa, yritysten innovaatioaktiivisuus, yritysystävällisyys, koulutustaso, työvoiman saatavuus ja matkailun kokonaishyöty alueelle.
Kuinka olennaisia tavoitteita edellä luetellut mitattavat asiat ovat Asikkalassa toimivien yritysten tai sellaiseksi aikovien osalta ja toisaalta Asikkalan kunnan näkökulmasta? Kunnan näkökulmasta yleisesti elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittavat (Kuntaliiton mukaan) kaikkia niitä paikallisen tason toimenpiteitä, joilla paikallisista lähtökohdista parannetaan yritysten fyysistä
ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja, sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekokäytäntöjä. Tuosta näkökulmasta tarkasteltuna voi todeta, että Gosplanin proopuska ei tarjoa kyllä Asikkalalle mitään paikallisista lähtökohdista lähteviä paikallisen tason toimenpiteitä.
Nähdäkseni Asikkalassa olisi silti viipymättä välttämätöntä muodostaa kunnallinen näkemys siitä mitä seudullisen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian tavoitteet ja mittarit olisivat kuntatasolle
vietynä Asikkalan näkökulmasta. Tämän jälkeen olisi kaikkien vastuullisten toimijoiden ensin tehtävä kaikkensa sen eteen, että Asikkalan kilpailukyky- ja elinkeinostrategiset tavoitteet toteutuvat kustannustehokkaasti seudullisen yhteistyön ja työkalujen avulla.
Tosiasia kuitenkin on se, että yksittäisen kunnan resursseilla ei pystytä hankkimaan riittävää määrää sellaista monipuolista osaamista, jonka avulla voitetaan tai edes päästään pistesijoille kilpailuissa yritysten kannalta kaikkein suotuisimmista olosuhteista, jotka puolestaan luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja kunnan elinvoimaisuudelle. Asikkalan elinkeinotyöryhmän tunnusti loppuraportissaan edellä mainitun
tosiasian, mutta työryhmän enemmistö esitti ”LAKES-sopimuksen” irtisanomista. Tavoitteiden ja mittareiden osalta elinkeinotyöryhmän loppuraportti ei tarjonnut yhtään mitään eli oleellisin pohja
päätöksenteolle jäi puuttumaan.
Toivotaan, että Asikkalan ja LAKESin neuvottelut johtavat osapuolten kannalta myönteiseen lopputulokseen. Mikäli neuvotteluissa kuitenkin osoittautuu, että Asikkalan tavoitteet eivät voi toteutua seudullisen yhteistyön avulla, mitä on vaikea uskoa, niin tuskinpa siitä siinä
tapauksessa kannattaa mitään maksaakaan. Mutta ne tavoitteet ja mittarit olisi Asikkalan ensin päätettävä itse.
